OmaSp:n liiketoimintaan vaikuttavat erityisesti Suomen pankkimarkkinoiden sekä yleisen taloudellisen tilanteen kehitys ja makrotaloudelliset seikat. Suomen pankkimarkkinaan puolestaan vaikuttavat merkittävästi yleinen talouden kehitys, asuntomarkkinoiden kehitys, vallitsevat korkotasot, pääomamarkkinoiden kehitys ja muut markkinoilla vaikuttavat trendit.
OmaSp:n kehitystä kuvaavat tärkeimmät tunnusluvut ja lukujen laskentaperiaatteet.
Suomen talouden keskeisiä indikaattoreita
| Indikaattori | 2015 | 2016 | 2017 | 2018E | 2019E | 2020E |
|---|---|---|---|---|---|---|
| BKT asukasta kohti (EUR) (1 | 38772 | 39625 | 40638 | 41695 | 42529 | 43167 |
| BKT:n reaalikasvu (2 | 0,1 % | 2,5 % | 2,8 % | 2,9 % | 2,2 % | 1,7 % |
| Kuluttajahintainflaatio(2 | -0,2 % | 0,4 % | 0,7 % | 0,8 % | 1,1 % | 1,7 % |
| Työttömyysaste (2 | 9,4 % | 8,8 % | 8,6 % | 8,0 % | 7,7 % | 7,5 % |
Lähde: historialuvut Tilastokeskus, Suomi lukuina -sivusto (haettu 24.10.2018) ja ennusteet: 1) IMF, World Economic Outlook October 2018, vuoden 2017 hinnoin (haettu 24.10.2018) 2) Lähde: Suomen Pankki: Euro & talous 3/2018 (19.6.2018)
Vuosina 2018–2020 Suomen talouden odotetaan kasvavan viennin vahvan kysynnän, parantuneen kustannuskilpailukyvyn, kotitalouksien tulojen kasvun ja suotuisienrahoitusolojen tukemana, vaikkakin kasvun ennakoidaan palautuvan maltillisemmalle tasolle. Myös työttömyysasteen ennakoidaan laskevan edelleen 1,1 prosenttiyksiköllä vuosina 2018–2020. (1)
Lähde: Suomen Pankki, Euro & Talous 3/2018 (19.6.2018)
Asuntojen hintakehitys on ollut Suomessa vuosina 2012–2017 verrattain tasaista ja liikkunut -0,3 % ja 2,4 % välissä. Asuntojen keskimääräiset hinnat ovat kuluttajien käytettäviin tuloihin nähden laskeneet samalla aikavälillä. Osittain tämän ansiosta suomalaisten kotitalouksien keskimääräisten asuntolainojen koko suhteessa niiden käytettävissä oleviin tuloihin ei ole kasvanut.
Viime vuosien asuntojen hintojen vakaa kehitys sekä hintakehitys suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ja yleiseen taloudelliseen kehitykseen antavat OmaSp:n johdon arvion mukaan viitteitä siitä, että riski nopeisiin ja merkittäviin asuntojen hintojen laskuihin on Suomessa maltillinen.
Yleinen korkotaso on pysynyt Euroopassa ja Suomessa matalana Euroopan keskuspankin (EKP) elvyttävän rahapolitiikan seurauksena EKP on pitänyt maaliskuusta 2016 lähtien perusrahoitusoperaatioiden koron (ohjauskoron) 0 % ja talletuskoron -0,4 %.
Asuntolainojen korot Suomessa ovat olleet tasaisesti laskussa vuosina 2013–2018. Myös yrityslainakannan keskikorko on laskenut vuodesta 2014 lähtien, mutta hitaammin asuntolainakannan korkoihin verrattuna.
Lainakannan kehityksen perusteella arvioituna Suomen vähittäispankkimarkkina on kasvanut tasaisesti vuosina 2012–2017 keskikasvun ollessa 3,1 %. Henkilöasiakaslainakanta on kasvanut vuosina 2012–2017 keskimäärin noin 2,2 % eli 13 miljardilla eurolla, kun taas yrityslainakanta on kasvanut samalla aikavälillä keskimäärin noin 4,6 % eli 16 miljardia euroa.
Suomessa toimivien rahalaitosten lainat ja talletukset (1)
| Miljardia euroa | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainakannan kokonaismäärä | 193 | 206 | 214 | 217 | 220 | 225 |
| Lainat kotitalouksille | 115 | 117 | 119 | 122 | 125 | 128 |
| Kotitalouksien asuntolainat | 86 | 88 | 90 | 92 | 94 | 96 |
| Lainat yrityksille | 63 | 67 | 68 | 73 | 76 | 79 |
| Talletuskanta | 135 | 142 | 145 | 148 | 150 | 157 |
Lähde: Suomen pankki, Tilastot: Rahalaistosten tase ja korot (haettu 24.10.2018) 1) Suomen rahalaitosten euromääräiset lainat euroalueen yleisölle ja talletukset euroalueen yleisöltä.
Näkemyksemme mukaan lainakannan kasvua vuosina 2012–2017 ovat Suomessa vauhdittaneet Suomen yleisen taloudellisen tilanteen suotuisa kehitys ja erityisesti kasvanut yksityinen kulutus, yritysten lisääntynyt investointiaktiivisuus, vakaa asuntojen hintakehitys sekä matala korkotaso. Vähittäispankkimarkkinan talletuskanta on kasvanut lähes samaa tahtia lainakannan kanssa, vuosien 2012–2017 keskikasvun ollessa noin 3,0 %.
Suomi on tällä hetkellä suotuisa ympäristö harjoittaa pankkitoimintaa. Talouden lähivuosien kehityksen lisäksi myös muut makrotaloudelliset seikat ovat Suomessa suotuisia pankkitoiminnan näkökulmasta.
- OmaSp:n johdon näkemys -
Suomen vähittäispankkimarkkinalla on ollut havaittavissa viime vuosina suuria rakenteellisia muutoksia, jotka ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Niistä merkittävimpiä ovat
Näkemyksemme mukaan suomalaiseen pankkimarkkinaan vaikuttavia sääntelyhankkeiden tuomia tekijöitä ovat erityisesti pankkien vakavaraisuuteen ja lainanantoon vaikuttavat säädökset sekä maksupalveludirektiivin uudistuksen myötä avautuvat mahdollisuudet. Myös asuntolainojen enimmäismäärää rajoittava enimmäisluototussuhde, eli niin sanottu lainakatto, voi vaikuttaa asuntolainojen kysyntään.
OmaSp:n johdon näkemyksen mukaan kiristynyt enimmäisluototussuhde ei vaikuta merkittävästi OmaSp:n toimintaan, sillä pankin myöntämissä asuntolainoissa enimmäisluototussuhde on pääsääntöisesti selvästi alle Finanssivalvonnan asettaman 85 % rajan.
Pankkimarkkinaan vaikuttaa myös vuoden 2018 alussa voimaan tullut niin sanottu EU:n toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) ja sen tuomat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön, jonka myötä pankkien on avattava asiakkaiden maksutilien rajapinnat ulkopuolisille palvelutarjoajille siirtymäaikaan eli syksyyn 2019 mennessä.
OmaSp:n johdon näkemyksen mukaan lisääntyvä ja muuttuva sääntely vaikeuttaa erityisesti hyvin pienten pankkien, sekä toisaalta monimutkaisen juridisen rakenteen omaavien pankkien toimintaa. Muutokset vaikuttavat OmaSp:n toimintaan suhteellisen vähän, sillä se hyötyy liiketoiminnan riittävän suuresta koosta sekä yksinkertaisesta juridisesta rakenteesta.
Digitaalisten pankkipalveluiden rooli ja käyttö ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti mobiililaitteilla käytettävät pankkipalvelut ovat kasvattaneet voimakkaasti suosiotaan: vuonna 2017 jo puolet suomalaisista käytti matkapuhelinta tai tablet-laitetta pääasiallisena tai toissijaisena verkkopankin käyttölaitteena, kun keväällä 2014 niin teki noin joka neljäs.
Digitaalisten palveluiden tuottaminen vaatii pankilta usein vähemmän henkilö- ja muita resursseja kuin saman palvelun tuottaminen fyysisessä toimipisteessä. Siten digitaalisten palveluiden käytön lisääntyminen parantaa pankkialan toimintojen tehokkuutta ja pankkien kannattavuutta. Pankkipalvelujen digitalisaatio on positiivinen trendi myös asiakkaille, sillä sen myötä asiakkaan palvelun saatavuus voi parantua, kun palvelun saatavuus ei ole pelkästään sidottu maantieteelliseen sijaintiin tai pankin aukioloaikoihin.
Pankkimarkkinoilla tapahtuneet muutokset, sekä asiakkaiden muuttuneet vaatimukset ovat avanneet tilaa vaihtoehtoisille rahoituspalveluiden tarjoajille. Markkinoille on tullut esimerkiksi pelkkiin digitaalisiin kanaviin tukeutuvia kulutusluottoja, varainhoitopalveluita sekä pankkipalveluiden kilpailutuspalveluita tarjoavia yrityksiä. Monet uudet vaihtoehtoisten rahoituspalvelujen tarjoajat ovat keskittyneet yhteen tai muutamaan palveluun, kuten esimerkiksi korkeakorkoisia ja nopeasti saatavia kulutusluottoja myöntävät ”pikavippiyhtiöt”.
Viime vuosina markkinoille on alkanut tulla myös kokonaisvaltaisempia rahoituspalveluita tarjoavia yhtiöitä, jotka eivät tarjoa perinteisiä konttoripalveluita ollenkaan vaan perustuvat puhtaasti digitaalisiin ja muihin etäyhteydellä tapahtuviin palvelukanaviin. Fyysisen pankkiverkoston merkityksen pieneneminen on myös vauhdittanut luoton tarjoamista entistä enemmän ulkomailta Suomeen. Vaihtoehtoiset pankki- ja rahoituspalveluiden tarjoajat eivät kuitenkaan ole juurikaan astuneet perinteisten pankkien tärkeimmille palvelualueille, vakuudellisiin luottoihin ja maksuliikennepalveluihin.
OmaSp:n johdon näkemyksen mukaan vaihtoehtoisten rahoituspalvelutarjoajien tulo alalle on avannut uusia yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi vakuudettoman yritysrahoituksen osalta, mutta ei ole merkittävästi vaikuttanut kilpailutilanteeseen.
OmaSp:n keskeinen kilpailijakenttä koostuu Suomessa toimivista kotitalouksille ja yrityksille palveluja tarjoavista pankeista, sillä OmaSp keskittyy vakuudellisten luottojen myöntämiseen ja kokonaisvaltaisten pankkipalveluiden tarjoamiseen, joissa markkinan suurimmat toimijat ovat Suomessa toimivat pankit.
OmaSp:lle relevantti markkina on Suomen pankkimarkkina, jossa kilpailukenttä on jakautunut suuriin maanlaajuisesti toimiviin pankkeihin sekä toisaalta keskisuuriin laajalla alueella Suomessa toimiviin pankkeihin. Viime vuosina kilpailutilanteeseen on vaikuttanut erityisesti suurempien toimijoiden keskittyminen isompiin kaupunkeihin sekä konttoriverkoston voimakas supistaminen. OmaSp:n johdon käsityksen mukaan suuremmat pankit ovat myös paikoitellen vähentäneet huomattavasti fokustaan palveluiden tarjoamiseen pienille ja keskisuurille yrityksille, mikä on avannut kasvumahdollisuuksia pienemmille ja ketterille pankeille.
Viime vuosien aikana monet keskisuuret pankit kuten OmaSp ovatkin kasvaneet merkittävästi nopeammin kuin isommat pankit ja siten niiden merkitys Suomen pankkimarkkinalla on kasvanut. Vuosien 2015 ja 2017 välillä OmaSp kasvoi keskimäärin 12,3 % vuodessa kotitalouksille myönnetyillä asuntolainoilla mitaten, mikä oli Suomen vähittäispankkimarkkinan suurimpia toimijoita -taulukossa esitetyn vertailujoukon nopein kasvu ja merkittävästi nopeampaa kuin esimerkiksi kolmen isoimman pankkitoimijan kasvu Suomessa. OmaSp on myös kulu-tuottosuhteella mitattuna kannattavampi kuin valtaosa muista toimijoista. OmaSp:n asuntoluottojen kasvuvauhti pysyi hyvänä vuonna 2018 ja kasvoi 15 %, vauhti on kahdeksankertainen markkinaan verrattuna.
Tietoja Suomen vähittäispankkimarkkinan toimijoista
| Maanlaajuiset toimijat, yhtiö | Asuntolainat kotitalouksille 2017 | Kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen kasvu 2015–2017 (4) | Kulutuotto-suhde, ka. 2015–2017(3) | Konttorit 2017,kpl |
|---|---|---|---|---|
| Isot | ||||
| OP-ryhmä | 37,7 EURmrd | 2,5 % | 55 % | 442 |
| Nordea 1) | 28,4 EURmrd | 1,2 % | 42 % | 161 |
| Danske Bank | 10,9 EURmrd | 0,6 % | 61 % | 42 |
| Keskikokoiset 2) | ||||
| OmaSp | 1,0 EURmrd | 12,3 % | 58 % | 40 |
| Säästöpankkiryhmä | 4,9 EURmrd | 11,3 % | 64 % | 146 |
| POP Pankki -ryhmä | 1,9 EURmrd | 6,9 % | 73 % | 85 |
| Ålandsbanken | 1,4 EURmrd | 2,4 % | 78 % | 10 |
| Handelsbanken | 2,8 EURmrd | -0,4 % | 54 % | 45 |
| Aktia | 4,0 EURmrd | -5,8 % | 69 % | 45 |
| S-Pankki | 2,1 EURmrd | Ei saatavilla | 85 % | 12 |
1) Nordean luvut sisältävät Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliikkeen, Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n ja Nordea Rahoitus Suomi Oy:n 25. syyskuuta 2018. Kulu-tuottosuhteen luvut Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliikkeelle vuosien 2015–2016 keskiarvo 2) Keskikokoiset maanlaajuiset toimijat (kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen kasvun mukaisessa järjestyksessä.) 3) Vuonna 2017 OmaSp:n tuloksessa korostuivat 10,8 miljoonan euron rahoitusvarojen- ja velkojen nettotuotot. Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot vastaa vuosien 2015-2017 tilinpäätöksissä erien ”Kaupankäynnin nettotuotot” ja ”Sijoitustoiminnan nettotuotot” summaa. 4) Keskimääräinen vuotuinen kasvu, laskukaava: (2017 luku / 2015 luku)^(1/2)-1
Lähde: OmaSp (OmaSp:n luvut), Suomen Pankki (16.4.2018) (2017 luvut muille kuin OmaSp:lle), Finanssialan vuositilasto (9.6.2016)(2015 luvut muille kuin OmaSp:lle), Finanssivalvonta (kulu-tuottosuhde)
