Trendit ja viimeaikaiset muutokset
Suomen vähittäispankkimarkkinalla on ollut havaittavissa viime vuosina suuria rakenteellisia muutoksia, jotka ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Niistä merkittävimpiä ovat
- EU-tason ja Suomen kansallisen tason lisääntynyt sääntely
- Kasvava digitaalisten palveluiden käyttö
- Vaihtoehtoisten rahoituspalvelutarjoajien tulo alalle
Lisääntynyt sääntely
Näkemyksemme mukaan suomalaiseen pankkimarkkinaan vaikuttavia sääntelyhankkeiden tuomia tekijöitä ovat erityisesti pankkien vakavaraisuuteen ja lainanantoon vaikuttavat säädökset sekä maksupalveludirektiivin uudistuksen myötä avautuvat mahdollisuudet. Myös asuntolainojen enimmäismäärää rajoittava enimmäisluototussuhde, eli niin sanottu lainakatto, voi vaikuttaa asuntolainojen kysyntään.
OmaSp:n johdon näkemyksen mukaan kiristynyt enimmäisluototussuhde ei vaikuta merkittävästi OmaSp:n toimintaan, sillä pankin myöntämissä asuntolainoissa enimmäisluototussuhde on pääsääntöisesti selvästi alle Finanssivalvonnan asettaman 85 % rajan.
Pankkimarkkinaan vaikuttaa myös vuoden 2018 alussa voimaan tullut niin sanottu EU:n toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) ja sen tuomat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön, jonka myötä pankkien on avattava asiakkaiden maksutilien rajapinnat ulkopuolisille palvelutarjoajille siirtymäaikaan eli syksyyn 2019 mennessä.
OmaSp:n johdon näkemyksen mukaan lisääntyvä ja muuttuva sääntely vaikeuttaa erityisesti hyvin pienten pankkien, sekä toisaalta monimutkaisen juridisen rakenteen omaavien pankkien toimintaa. Muutokset vaikuttavat OmaSp:n toimintaan suhteellisen vähän, sillä se hyötyy liiketoiminnan riittävän suuresta koosta sekä yksinkertaisesta juridisesta rakenteesta.
Kasvava digitaalisten palveluiden käyttö
Digitaalisten pankkipalveluiden rooli ja käyttö ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti mobiililaitteilla käytettävät pankkipalvelut ovat kasvattaneet voimakkaasti suosiotaan: vuonna 2017 jo puolet suomalaisista käytti matkapuhelinta tai tablet-laitetta pääasiallisena tai toissijaisena verkkopankin käyttölaitteena, kun keväällä 2014 niin teki noin joka neljäs.
Digitaalisten palveluiden tuottaminen vaatii pankilta usein vähemmän henkilö- ja muita resursseja kuin saman palvelun tuottaminen fyysisessä toimipisteessä. Siten digitaalisten palveluiden käytön lisääntyminen parantaa pankkialan toimintojen tehokkuutta ja pankkien kannattavuutta. Pankkipalvelujen digitalisaatio on positiivinen trendi myös asiakkaille, sillä sen myötä asiakkaan palvelun saatavuus voi parantua, kun palvelun saatavuus ei ole pelkästään sidottu maantieteelliseen sijaintiin tai pankin aukioloaikoihin.
Vaihtoehtoisten rahoituspalvelutarjoajien tulo alalle
Pankkimarkkinoilla tapahtuneet muutokset, sekä asiakkaiden muuttuneet vaatimukset ovat avanneet tilaa vaihtoehtoisille rahoituspalveluiden tarjoajille. Markkinoille on tullut esimerkiksi pelkkiin digitaalisiin kanaviin tukeutuvia kulutusluottoja, varainhoitopalveluita sekä pankkipalveluiden kilpailutuspalveluita tarjoavia yrityksiä. Monet uudet vaihtoehtoisten rahoituspalvelujen tarjoajat ovat keskittyneet yhteen tai muutamaan palveluun, kuten esimerkiksi korkeakorkoisia ja nopeasti saatavia kulutusluottoja myöntävät ”pikavippiyhtiöt”.
Viime vuosina markkinoille on alkanut tulla myös kokonaisvaltaisempia rahoituspalveluita tarjoavia yhtiöitä, jotka eivät tarjoa perinteisiä konttoripalveluita ollenkaan vaan perustuvat puhtaasti digitaalisiin ja muihin etäyhteydellä tapahtuviin palvelukanaviin. Fyysisen pankkiverkoston merkityksen pieneneminen on myös vauhdittanut luoton tarjoamista entistä enemmän ulkomailta Suomeen. Vaihtoehtoiset pankki- ja rahoituspalveluiden tarjoajat eivät kuitenkaan ole juurikaan astuneet perinteisten pankkien tärkeimmille palvelualueille, vakuudellisiin luottoihin ja maksuliikennepalveluihin.
OmaSp:n johdon näkemyksen mukaan vaihtoehtoisten rahoituspalvelutarjoajien tulo alalle on avannut uusia yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi vakuudettoman yritysrahoituksen osalta, mutta ei ole merkittävästi vaikuttanut kilpailutilanteeseen.
Kilpailutilanne
OmaSp:n keskeinen kilpailijakenttä koostuu Suomessa toimivista kotitalouksille ja yrityksille palveluja tarjoavista pankeista, sillä OmaSp keskittyy vakuudellisten luottojen myöntämiseen ja kokonaisvaltaisten pankkipalveluiden tarjoamiseen, joissa markkinan suurimmat toimijat ovat Suomessa toimivat pankit.
OmaSp:lle relevantti markkina on Suomen pankkimarkkina, jossa kilpailukenttä on jakautunut suuriin maanlaajuisesti toimiviin pankkeihin sekä toisaalta keskisuuriin laajalla alueella Suomessa toimiviin pankkeihin. Viime vuosina kilpailutilanteeseen on vaikuttanut erityisesti suurempien toimijoiden keskittyminen isompiin kaupunkeihin sekä konttoriverkoston voimakas supistaminen. OmaSp:n johdon käsityksen mukaan suuremmat pankit ovat myös paikoitellen vähentäneet huomattavasti fokustaan palveluiden tarjoamiseen pienille ja keskisuurille yrityksille, mikä on avannut kasvumahdollisuuksia pienemmille ja ketterille pankeille.
Viime vuosien aikana monet keskisuuret pankit kuten OmaSp ovatkin kasvaneet merkittävästi nopeammin kuin isommat pankit ja siten niiden merkitys Suomen pankkimarkkinalla on kasvanut. Vuosien 2015 ja 2017 välillä OmaSp kasvoi keskimäärin 12,3 % vuodessa kotitalouksille myönnetyillä asuntolainoilla mitaten, mikä oli Suomen vähittäispankkimarkkinan suurimpia toimijoita -taulukossa esitetyn vertailujoukon nopein kasvu ja merkittävästi nopeampaa kuin esimerkiksi kolmen isoimman pankkitoimijan kasvu Suomessa. OmaSp on myös kulu-tuottosuhteella mitattuna kannattavampi kuin valtaosa muista toimijoista. OmaSp:n asuntoluottojen kasvuvauhti pysyi hyvänä vuonna 2018 ja kasvoi 15 %, vauhti on kahdeksankertainen markkinaan verrattuna.
Tietoja Suomen vähittäispankkimarkkinan toimijoista
Maanlaajuiset toimijat, yhtiö | Asuntolainat kotitalouksille 2017 | Kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen kasvu 2015–2017 (4) | Kulutuotto-suhde, ka. 2015–2017(3) | Konttorit 2017,kpl |
---|
Isot | | | | |
OP-ryhmä | 37,7 EURmrd | 2,5 % | 55 % | 442 |
Nordea 1) | 28,4 EURmrd | 1,2 % | 42 % | 161 |
Danske Bank | 10,9 EURmrd | 0,6 % | 61 % | 42 |
Keskikokoiset 2) | | | | |
OmaSp | 1,0 EURmrd | 12,3 % | 58 % | 40 |
Säästöpankkiryhmä | 4,9 EURmrd | 11,3 % | 64 % | 146 |
POP Pankki -ryhmä | 1,9 EURmrd | 6,9 % | 73 % | 85 |
Ålandsbanken | 1,4 EURmrd | 2,4 % | 78 % | 10 |
Handelsbanken | 2,8 EURmrd | -0,4 % | 54 % | 45 |
Aktia | 4,0 EURmrd | -5,8 % | 69 % | 45 |
S-Pankki | 2,1 EURmrd | Ei saatavilla | 85 % | 12 |
1) Nordean luvut sisältävät Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliikkeen, Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n ja Nordea Rahoitus Suomi Oy:n 25. syyskuuta 2018. Kulu-tuottosuhteen luvut Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliikkeelle vuosien 2015–2016 keskiarvo 2) Keskikokoiset maanlaajuiset toimijat (kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen kasvun mukaisessa järjestyksessä.) 3) Vuonna 2017 OmaSp:n tuloksessa korostuivat 10,8 miljoonan euron rahoitusvarojen- ja velkojen nettotuotot. Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot vastaa vuosien 2015-2017 tilinpäätöksissä erien ”Kaupankäynnin nettotuotot” ja ”Sijoitustoiminnan nettotuotot” summaa. 4) Keskimääräinen vuotuinen kasvu, laskukaava: (2017 luku / 2015 luku)^(1/2)-1
Lähde: OmaSp (OmaSp:n luvut), Suomen Pankki (16.4.2018) (2017 luvut muille kuin OmaSp:lle), Finanssialan vuositilasto (9.6.2016)(2015 luvut muille kuin OmaSp:lle), Finanssivalvonta (kulu-tuottosuhde)