OmaSp:n vahvuuksia
Asiakas on toiminta-ajatuksemme ja strategiamme ydin. Tavoitteemme on toimialamme korkein asiakastyytyväisyys ja suositteluaste. OmaSp:n johto uskoo, että erityisesti seuraavat tekijät ovat OmaSp:n keskeisiä vahvuuksia ja antavat pankille kilpailuetua.
Kannattava kotimainen pankki, joka on osoittanut kykynsä kasvaa ja toimia tehokkaasti
OmaSp on kasvattanut kokonaistuottojaan ja tasettaan voimakkaasti tarjoamalla strategiansa mukaisesti asiakkaille hyvin saavutettavaa ja korkeatasoista palvelua. Tästä osoituksena OmaSp:n taseen loppusumma kasvoi vuosien 2016 ja 2018 välillä keskimäärin 16,4 % vuosittain, kun suomalaisista kilpailijapankeista koostuva verrokkiryhmä (1) kasvoi keskimäärin 6,4 % samalla ajanjaksolla vuosittain (2). OmaSp:n kasvu on ollut pääsääntöisesti orgaanista, mutta myös onnistuneet yritysjärjestelyt ovat vaikuttaneet kasvuun positiivisesti. Kannattavuuden keskeinen osatekijä on tehokas toimintamalli ja organisaatio, jotka ovat mahdollistaneet alhaisen kulu-tuottosuhteen. Vuosina 2016–2018 OmaSp:n kulu-tuottosuhde oli keskimäärin 58,9 %, kun verrokkiryhmän kulu-tuottosuhde samalla aikajaksolla oli 73,4 %. (2) Toiminnan tehokkuus, maksukykyisiin hyvää palvelua arvostaviin asiakassegmentteihin keskittyminen ja onnistuneen riskienhallinnan myötä alhaisina säilyneet luottotappiot ovat myös myötävaikuttaneet hyvään kannattavuuteen. OmaSp:n kokonaispääoman tuotto (ROA) oli vuosina 2016–2018 keskimäärin 0,83 %, kun verrokkiryhmän vastaava luku oli 0,46 %.(2)
1) Verrokkiryhmä sisältää Aktian, Oma Säästöpankin, POP-Pankit, S-Pankin, Säästöpankkiliiton ja Ålandsbankenin 2) Lähde: OmaSp (OmaSp:n luvut), Finanssivalvonta: Tilastot (verrokkiryhmän luvut poislukien OmaSp:n luvut) (haettu 24.10.2018) Vuoden 2018 luvut ovat yhtiöiden omista materiaaleista, Finanssivalvonnalta sekä OmaSp:stä.
OmaSp toimii vakaassa ja suotuisassa liiketoimintaympäristössä
OmaSp:n liiketoimintaympäristö Suomessa on OmaSp:n johdon näkemyksen mukaan houkutteleva, johtuen muun muassa Suomen talouden tämänhetkisistä positiivisista näkymistä, vakaasta asuntomarkkinasta sekä kotitalouksien kohtuullisesta velkaantumisasteesta. Suomen bruttokansantuote (BKT) kääntyi vuodesta 2015 lähtien voimakkaaseen kasvuun, nousten 2,8 % vuonna 2016 ja 2,7 % vuonna 2017. BKT:n kasvun ennakoidaan jatkuvan ja olevan keskimäärin 1,8 % vuodessa myös vuosina 2018–2020 (1) . Tärkeimpiä syitä kasvun taustalla ovat muun muassa viennin vahva kysyntä, kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu, parantunut kustannuskilpailukyky sekä suotuisat rahoitusolot (2) . Suomen talouden kasvu on näkynyt myös työttömyysasteessa, joka on laskenut vuoden 2015 9,4 %:in tasosta 8,6 %:iin vuoden 2017 loppuun mennessä. Työttömyysasteen odotetaan laskevan 7,5 %:iin vuoteen 2020 mennessä (3). OmaSp:n johdon näkemyksen mukaan liiketoimintaympäristö on Suomessa myös kotitalouksien velkaantumisen ja asuntojen hintojen osalta vakaa. Asuntojen hinnat ovat kehittyneet Suomessa tasaisesti kasvaen 1,8 % vuodessa aikavälillä 2008–2017 (4) ja asuntojen hinnat suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ovat laskeneet samalla ajanjaksolla keskimäärin 0,5 %:a (5) . Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut vuonna 2016, että asuntojen hinnat ovat Suomessa terveellä tasolla ja todennäköisyys suurille ja äkillisille asuntohintojen laskuille on ollut rajallinen (6) . OmaSp:n johdon näkemyksen mukaan Suomen asuntomarkkinoiden kehityksessä ei ole tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, joiden vuoksi kehitys ei voisi jatkua vakaana jatkossakin. Vaikka kotitalouksien velkaantuminen taloyhtiölainojen kautta on lisääntynyt, OmaSp:n näkemyksen mukaan taloyhtiölainat ovat edelleen pieni osa kotitalouksien veloista.
1) Lähde: IMF: World Economic Outlook October 2018 (haettu 24.10.2018) 2) Lähde: Suomen Pankki, Heinäkuun 2018 Talouskatsaus (13.7.2018) 3) Lähde: Historiallinen data: Tilastokeskus (haettu 24.10.2018), ennusteet: Suomen Pankki: Euro & talous 3/2018 (19.6.2018) 4) Lähde: Eurostat: House price index (haettu 24.10.2018) 5) Lähde: OECD Data: Housing (Asuntojen hinta ja käytettävissä olevat tulot, jotka ovat määriteltynä bruttomääräisinä käytettävissä olevina vuosituloina, joihin on lisätty nettomuutos eläkevaroissa, joihin kotitalous on oikeutettu, haettu 5.9.2018) 6) Lähde: IMF Country Report No. 16/369: Finland, Selected Issues (4.11.2016)
