Kuolinpesän pankkiasiat

Vainajan varallisuus siirtyy kuolinhetkellä kuolinpesän osakkaille. Kuolinpesää sitovat vainajan elinaikanaan tekemät sopimukset. Sopimuksissa kuolinpesän osakkaat tulevat lain mukaan vainajan tilalle. 

Pankki- ja vakuutusasioiden hoito ennen perunkirjoitusta edellyttää, että pesän osakas esittää vainajan virkatodistuksen, josta osakkuusasema käy ilmi. Kuolemantapauksen jälkeenkin vainajan nimellä luultavasti saapuu laskuja. Omaisille tyypillinen huoli on, miten laskut maksetaan. Laskujen maksaminen on osa kuolinpesän asioiden hoitoa. Näitä sekä muitakin välittömästi kuolemantapaukseen liittyviä laskuja voi maksaa leski tai yksittäinen pesän osakas. Niitä voi maksaa vainajan tililtä vain yksiselitteisiä laskuja vastaan. Kuolinpesän laskuja voi laittaa maksupalvelukuoressa pankin maksupalveluun maksettavaksi silloin, kun kuolinpesän osakas on sen allekirjoittanut (yksi allekirjoittaja riittää). Vainajan tililtä ei voi siirtää tai nostaa käteistä rahaa ennen perunkirjoitusta. Kuolinpesän pankkiasioiden hoitamisesta on pidettävä tarkasti kirjaa. Kaikki tositteet ja laskut on säilytettävä.

• Saa maksaa vainajan tililtä laskua vastaan pesänselvitysvelkoja, kuten kohtuulliset hautajais- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset. 
• Saa vastaanottaa perunkirjoitusta varten saldo korko- ja muut tarpeelliset todistukset vainajan varallisuudesta, lainoista ja vastuista kuolinpäivältä. Pankki toimittaa automaattisesti vainajan saldotodistukset kuolinpesän osoitteeseen kuolintiedon saavuttua. 
• Saa vastaanottaa tietoja vainajan pankki- ja vakuutusasioiden tilanteesta kuolinpäivältä ja sen jälkeiseltä ajalta. 
• Voi luetteloida vainajan tallelokeron sisällön yhdessä pankin edustajien kanssa. 
• Voi lopettaa vainajan tililtä suoraveloitukset ja muut toistuvat maksut.

Vainajan varallisuus siirtyy kuolinhetkellä hänen oikeudenomistajalleen. Kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä. Kuolinpesän osakkaita ovat: 

• Lakimääräiset perilliset:
  • vainajan lapset 
  • leski, jos vainajalta ei jäänyt lapsia tai heidän lapsiaan 
  • vanhemmat 
  • veljet ja sisaret 
  • isovanhemmat 
  • sedät, enot ja tädit 
• yleistestamentin saajat 
• avio-oikeuden nojalla eloon jäänyt puoliso

Ilman muiden kuolinpesän osakkaiden valtuutusta voi osakas virkatodistuksen esittäen 

• jättää pankille maksettavaksi vainajan tililtä hautajaisiin tai muuten selvästi kuoleman- tapaukseen liittyviä laskuja tai muita vainajalle kuuluneita laskuja 
• saada perunkirjoitusta varten saldotodistukset vainajan tileistä ja lainoista 
• saada tietoja vain kuolinpäivältä ja sen jälkeiseltä ajalta 
• luetteloida vainajan tallelokeron sisällön yhdessä pankin toimihenkilön kanssa

Perunkirjoituksen jälkeen suoritetaan perinnönjako ja mahdollisesti myös ositus. Jos kuolinpesässä on vain yksi perillinen, perintö siirtyy perilliselle ilman perinnönjakoa; perintö osoitetaan tällöin perukirjalla. Jos perillisiä on useampia, perintö siirtyy perillisille perinnönjaossa. Perinnönjaosta, jonka perilliset toimittavat itse ilman pesänjakajaa, on laadittava kirjallinen perinnönjakokirja. Kaikkien perillisten on allekirjoitettava perinnönjakokirja, ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Kun kuolinpesän omaisuus on jaettu, osakas määrää yksin omaisuudesta, jonka hän on saanut perinnönjaossa. Omaisuus täytyy yksilöidä perinnönjaossa tarkkaan. Pankkiasioita ajatellen on huomioitava, että pelkän rahamäärän mainitseminen ei oikeuta osakasta varojen nostoon kuolinpesän tililtä, jos mainitun tilin numero puuttuu. Osakkaan on siksi esitettävä lainvoimainen jakokirja.

Lesken omissa nimissä oleva omaisuus, kuten pankkitilit, eivät kuulu kuolinpesään, vaikka ne on ilmoitettava perukirjaan. Tietoja lesken pankkiasioista ei anneta ilman lesken suostumusta. Leskellä on oikeus hallita kuolinpesää jakamattomana, mikäli kukaan osakkaista ei vaadi ositusta tai perinnönjakoa. Ositus suoritetaan ennen perinnönjakoa, ja siinä selvitetään, mikä omaisuus kuulu leskelle ja mikä perillisille. 

Kuolinpesän osakkaat päättävät pääsääntöisesti yhdessä kuolinpesän pankki- ja vakuutusasioiden hoitamisesta perinnönjakoon asti. Kuolinpesän osakkaiden on siten joko asioitava pankissa tai vakuutusyhtiössä yhdessä tai valtuutettava joku puolestaan hoitamaan kuolinpesän pankki- ja vakuutusasioita. Joustavimmin vainajan pankkiasioiden hoito käy, kun yhdelle nimetylle osakkaalle annetaan käyttöoikeus vainajan tiliin. Se edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumista. 

Kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus vaaditaan kun: 

• nostetaan varoja kuolinpesän tililtä 
• lopetetaan kuolinpesän vakuutukset tai muutetaan vakuutusturvaa 
• haetaan korvausta vakuutuksesta, jonka edunsaajana on kuolinpesä 
• tyhjennetään tallelokero tai säilytys 
• tehdään uusia sopimuksia tai sitoumuksia 
• pyydetään tiedot vainajan elinaikaisista pankkitilitapahtumista tai vakuutusasioista 
• lopetetaan kuolinpesän tilit 

Oikeus edellä mainittujen asioiden hoitamiseen voidaan osoittaa esittämällä 

• perukirja ja mahdollinen testamentti 
• vainajan täydellinen sukuselvitys 
• valtakirjat niiltä pesän osakkailta, jotka eivät ole paikalla

Vainajan nimissä olleet omaisuusvakuutukset pysyvät voimassa kunnes ne irtisanotaan tai kunnes vakuutettu omaisuus jaetaan tai myydään. Henkilövakuutukset, kuten yksityistapaturma- ja matkustajavakuutus, päätetään kuolinpäivään, vaikka tieto kuolemasta tulee vakuutusyhtiölle myöhemmin. Mahdollinen vakuutusmaksun palautus maksetaan kuolinpesän tilille. Vakuutusmaksu voidaan palauttaa muulle kuin kuolinpesän tilille vain kaikkien pesän osakkaiden suostumuksella. 

Osakkaat voivat hakea tuomioistuimelta kuolinpesään pesänselvittäjän. Pesän selvityksestä johtuvat kustannukset maksetaan pesän varoista. Jos tuomioistuin on määrännyt kuolinpesään pesänselvittäjän, on tällä yksinoikeus kuolinpesän pankkitilien käyttöön ja vakuutusten hoitamiseen. Hän voi maksaa laskuja ja käyttää tilivaroja muihinkin kuolinpesän kannalta tarpeellisiin toimiin. Pesänjakajalla ei ole oikeutta kuitenkaan nostaa vainajan tilivaroja. Vainajan tilin käyttäminen edellyttää, että pesänjakaja tai testamentin toimeenpanija esittää pankissa asioidessaan kaikkien osakkaiden valtakirjat. Kuolinpesän osakkailla ei tällöin edes yhdessä esiintyen ole oikeutta käyttää vainajan tilejä. 

Alaikäistä tai edunvalvonnassa olevaa osakasta edustaa hänen edunvalvojansa. Jos edunvalvoja on itse saman kuolinpesän osakas, tarvitaan edunvalvojan sijainen. Tiettyihin oikeustoimiin vaaditaan lisäksi maistraatin lupa.

Tarvitsemme allekirjoitetun perukirjan liitteineen, että voimme todeta ja varmistaa ketkä ovat oikeutettuja asioimaan kuolinpesän puolesta. Perukirjan tarkastaminen vie noin viikon. Olemme erikseen yhteydessä mahdollisesti tarvittavista täydennyksistä toimitettuihin asiakirjoihin. 

Tarkastukseen allekirjoitetun perukirjan liitteeksi tarvitaan tapauskohtaisesti seuraavat sukuselvitykset: 

1. Katkeamaton sukuselvitys vainajasta 15 ikävuodesta alkaen, huomio myös vainajan mahdolliset asumiset ulkomailla 
2. Katkeamaton sukuselvitys leskestä avioliiton ajalta 
3. Katkeamaton sukuselvitys 15-vuotiaasta alkaen jo edesmenneistä tai perinnöstä luopuvista osakkaista 
4.  ”Elää-todistukset” kaikista kotimaassa tai ulkomailla asuvista osakkaista Jos perukirjan osakasluettelo on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa, ei edellä listattuja kohtia 1.-4. lähtökohtaisesti tarvitse toimittaa meille. 

Lisäksi perukirjan liitteeksi saatetaan tarvita esimerkiksi seuraavia asiakirjoja: 

1. Kirjallinen perinnöstä luopumisilmoitus, jos joku osakkaista on luopunut perinnöstä
2. Testamentti 
3. Testamentin tiedoksisaanti- ja hyväksymisilmoitukset 
4. Aiemmin kuolleen puolison perukirja liitteineen, jos vainaja oli leski 
5.  Avioehto 
6. Avioeron jälkeen laadittu ositussopimus 
7. Ositus- tai perinnönjakosopimus 

Jos joku kuolinpesän osakkaista on alaikäinen tai edunvalvonnassa, tarvitaan lisäksi seuraavat asiakirjat: 

1. Päätös/määräys edunvalvojasta
2. Päätös edunvalvojan sijaisesta